Kuten otsikosta näkyy niin viimeisiä viedään Jaskan EVS-uran osalta. Muutama juttu jäi etellisestä blogikirjotuksesta mainihtematta. Ullin vetämän Eurooppakurssin puitteissa on tehty projektia,jossa olen ollut huseeraamassa mukana. Eurooppakurssilla oli erikoisosiona Outdoor-projekti, aivan kuten meikäläisen Suomi-osiokin. Niimpä siis kesäkuun alun Suomen-loman jälkeisenä lauantaina Eurooppakurssin opilaat kokoontuivat koululle opettelemaan ensiapua ja erätaitoja teoriassa. Minä ja Kalle hoidettiin suurimalta osalta opetushommat. Päivän aikana oppilaat oppi miten suunnistetaan, luetaan karttaa, miten pakata reppu ja paljon tärkeitä ensiaputaitoja. Passasipa niitä taitoja sitten lähteä ihan käytännössä testaamaan.
Mutta se käytännössä testaaminen meni hiukan plörinäksi. Ei kokonaan mutta hiukan. Retkemme alku meni suunnitelmien mukaan. Meloimme kanooteilla kanavaa pitkin Leerin suuntaan. Noin puolessavälissä Leeriin menevää kanavaa rantauduimme ja kanoottivirma tuli hakemaan venhot pois.
Tästä jatkoimme matkaa jalan. Jo alkumatkasta kävi selväksi, että perinteinen paikallinen sää alkoi antaa merkkejä itsestään. Alkoi satamaan ihan rivakasti. Lopulta päätettiin Ullin kanssa että on parempi että vanhemmat hakee lapset kotiin, koska lapset alkoi olla sen verran läpimärkiä. Olis ollu vielä teltassa yöpyminen edessä ja monet olis yöpynyt teltassa ensimmäistä kertaa, joten kovin märkä kokemus olisi tullut. Meikäläistä vanhana partiojermuna sade ei haitannut pätkän vertaa, virkisti vain, mutta piti ajatella asiaa myös lasten kannalta. :)
"Follow the Leader..." :)
Toinen Ullin vetämä projekti oli nimeltään Hoogezand-projekti. Kyseessä oli siis GYmnasiumin ja yhden hollantilaisen koulun yhteistyöprojekti, jossa kummankin maan ryhmät vierailivat toistensa kouluissa. Kun hollantilaiset oli täällä, osa ohjelmaa oli kokkaus. Realschulen keittiöön kokoontui siis yhteensä nelisenkymmentäkymmentä kasiluokkalaista + vähän yli puolenkymmentä saksalaista ja hollantilaista opettajaa. Pääsin siis käyttämään hataraa hollannin kielipohjaani. Tuntuhan nuo ne muutamat tietämäni fraasit ymmärtävän ja sain jopa vastauksenkin. :D Koko ilta siis kokkailtiin kansainvälisiä ruokia, ja voin muuten sannoo että kyllä tuli hyvvee evästä! ^^ Oli aika ähky olo tuon illan jäläkeen, hyvä kun jakso sotkee pyörällä kotia asti. :D
Kokkauspuuhissa. :) Käestäpitäen piti tytsyillekin näyttää että mitenkä sitä sipulia oikein leikataankaan. Voe kehvelj sentään tätä nykynuorisoa. :D XP
Tämä ranskalainen piiras oli ihan taivaallisen hyvää! Ohje on tallessa, pittää joskus kokkeilla! =)
Kolmas koululla pyörinyt projekti oli koko kahdeksannen vuosiluokan kattava EA-koulutus. Taas tuli sielläkin hyörittyä mukana kun vaan aina muilta hommilta kerkesi. Välillä tuli itekkin jotakin opetettua, kun opettaja joutui välillä poistumaan luokasta. :)
Jos että kestä kahtoo niin elekee kahtoko. :D Aikas hyvin saatiin käteen juuttunut ongenkoukku-tilanne lavastettua. :)
Yksi ilta tässä toissaviikolla pidettiin herra Bunjesin luonnontieteiden kurssin kanssa barpeque-ilta. Kylläpä oli mukava kokoontua porukalla viettämään iltaa, varsinkin kun minä en oo päässy tekemisiin vanhempien oppilaitten kanssa niin paljoa kuin olisin halunnut, aina sillon tällön on joku este tullu ettei oo häppeninkeihin päässy mukkaan. Nytpä pijettiin sitten kouluvuoden loppumisen kunniaksi kunnon parpekue-ilta yhden oppilaan kotona. Mukavata oli! ^^
Mukava hevilettimme Amko toimi grillimestarina. :)
Naapurukset ja kaverukset. =)
Sitten tuohon viime kirjoituksessa mainitsemaani Bremenhavenin reissuun. Viime viikon tiistaiaamuna kaksi valinnaiskurssillista oppilaita, kaksi opettajaa ja yksi vapaaehtoinen pakkautuivat bussiin ja otti suunnan kohti Bremenhavenia. Siellä vierailimme (jälleen kerran tuli käytyä..) maastamuuttajamuseossa (en oo näköjään vieläkään keksiny parempaa käännöstä.. :P).
Tein tuttavuutta Amerikkaan muuttavaan viiksekkääseen herraan. :D
Lisäksi vieralimme Klima-Hausissa, ilmastoon keskittyvässä tietotalossa. Ihan mielenkiintoista oli! Välillä ylimääräistä harmia aiheutti meidän ryhmän viisi henkilökunnan alueelle eksynyttä poikaa. Muuten reissu sujui onkkelmitta, kaikilla oli mukavata. :)
Nemoa etsimässä. Ja löytyhän se. :)
Tuli käytyä muuten yhden opettajan kanssa satamassa olleessa sukellusveneessä. Oli muuten jännä mesta!
Tässä köksässä kokataan pöperöt 58 miehelle. Siihen tarvitaan kyllä vähintään herra Pehkosen veroinen kokki että se onnistuu. :D
Ahtaat oli paikat kuin Pielaveen kirkossa. :P
Sain just oikeaan aikaan näpsästyä, kiva näkymä sukellusveneen periskoopista. ^^
Sitten näistä muutamasta paikallisista perinteistä (hiukkasen myöhässähän tämä tulee mutta ylityöputken takia ei joutanu kirjottamaan). Ylettämästä teenryystämisestä ja muusta. Elikkäs, voi melkein sanoa, että täällä paatunut kahvinryystäjä joutuu koville jos ei tykkään teestä. Jos Suomessa tuli sillontällön (=tosi harvoin) Liptonia ryystettyä, niin täällä on kyllä oppinu juomaan teetä, ihan samalla tavalla kuin Suomessa kahviakin. Ostfrieslandissa saksalaiset juo nimittäin kymmenen kertaa niin paljon teetä kuin muuallapäin Saksaa. Kun tulee käymään vierailulla, niin voi jo etukäteen varautua että teetä ja kaakkua on tarjolla. Täälläpäin saksalaiset muuten syyvä mätystää kakkuakin aika tavalla, eli jos ei käy lenkillä, niin ei ainakaan pääse laihtumaan! :D
Käsinmaalatut Ostfrieslandidn ruusu-kuviolla varustetut teekupit sun muut härpäkkeet. Ei muuten oon sitä maailman halvinta posliinia nämä täkäläiset teekupit...
Toinen kiva perinne on jos vaikka minkänäköset kyltit sun muut. Satavarmasti tietää että jollakulla on tai on ollu syntymäpäivä tai hääpäivä, vähän väliä näkyy kivoja kylttejä pihoissa ja kanavien välissä naruista roikkumassa. :) Siispä meikäläinenkin, kun äitimuori joulukuussa täytti 50, väsäsi mammalle kyltin, pitihän sitä saksalaista perinnettä hiukan tuoda Suomeenkin. ;) Lahjakyltin aiheena oli viidenkympin nopeusrajoituskyltti, lisäkilpenä luki ÄITI. :) Pakko mainita, synttärit olu tapaninpäivänä ja joulukiireiden takia ei ollu aikaa aikasemmin kylttiä tehä. Juhlat oli vuokramökillä, joten lahja piti tehä siellä. Voin sannoo että oli meleko nasakka keli maalata melekein -30 asteen pakkasessa. :D Mutta siitäkin suoriuduttiin ja äiti sai kylttinsä. :) Tässä pari esimerkkiä:
Motoristiukkeli. MElekonen homma on ollu tuota tehessä. :D
Lisäksi nuoriso tekee kavereilleen 16- ja 18-vuotislakanoita, joissa on teksti ja lakanan tekijöisen nimet. Tämä lakana sitten kiikutetaan päivänä ennen syntymäpäivää hiukan ennen puoltayötä synttärisankarin pihaan ja keskiyön jälkeen kilkutetaan ovikelloa ja lauletaan sankarille onnittelulaulu.
Tällanen lakana väsättiin yhelle jampalle sen 16-vuotissynttäreille. Tämä on perheblogi, joten tämän vuoksi jätän tekstin suomentamatta. :D Ei muuten ollu minun idea tuo teksti... ;P
Yksi lasten trendeistä täälläpäin on ollut waweboard. Kyseessä on siis kaksiosainen lauta, jossa on kaksi pyörää ja laudan osien välissä kulkee akseli. laudalla mennään eteenpäin jalkoja liikuttamalla. Itsekin tuli pikaisesti varttitunti kokeiltua yhellä liikkatunnilla. Vaikeaa meno kyllä kahden pyörän varassa on, mutta eiköhän tuohon oppisi jos harjottelisi. :) Koulu vuokrasi waweboardeja liikuntatunnille ja siitäkös lapset innostui, nykyjään kylällä näkee waweboardilla veivailevia naperoita harva se päivä. :D Lisäksi on myös toinen villitys, osalla lapsista on kenkiin kiinnitettävät pyörät. Pikkusen kun ottaa vauhtia ja hitusen verran nojaa taaksepäin niin johan pääsee liukumaan melekosta vauhtia! Välillä sai olla käskemässä että rajotappas vähä, koulun käytävillä meno alko välillä äityä liian vauhdikkaaksi. :D
Viime viikon keskiviikkona koululaisilla oli viimenen koulupäivä. Samalla oli myös meikäläisen läksiäiset. Alussa oppilailla oli luokanopettajien tunti, jonka jälkeen kaikki oppilaat ja opettajat kokoontui liikuntahalliin. Ohjelmassa oli mm. kilpailuissa menestyneiden palkitsemisia, puhallinluokkien asiintymisiä, rehtorin puhe, kouluvuoden kuvakoosteen katsominen sekä meikäläisen hyvästelyt. Puolessavälissä ohjelmaa Ulli kutsui meikäläisen eteen. Kun tuhat oppilasta ja viitisenkymmentä opettajaa taputti, oli lievästi sanottuna pikkusen pää pyörällä kun koko koulun eteen tallusteli. Meteli oli aivan valtaisa (eikä siitä meinannu tulla loppua millään), ei siinä taaskaan Pielaveen pienen pitäjän poeka oikein tienny että miten päin olis ollu. :D Aivan uskomaton fiilis! Sain lahjaksi koko kouluvuoden kattavan kuva-CDn. Ulli kertoi pääpiirteissään, mitä olin tehnyt ja kiitti opettajakunnan puolesta. Poislähtiessä oli taas sellanen mekkala ettei paremmasta väliä :D Hitusen verran meinas tippa tulla linssiin. Näiden ihmisten kanssa on kumminkin ollut 11 kk yhdessä, saanut paljon kavereita ja hienoja kokemuksia, ja yhtäkkiä kaikki onkin ohi. Hyvästellessä, kätellessä ja halatessa oli aika tyhjä olo. Aamuvarhaisella koulu oli niinkuin ennenkin,meluisa ja täynnä lasten lomanriemua, ja yhtäkkiä koko koulu lähes täysin tyhjä.
Kun nämä taputti niin ei voi kyllä fiilistä kuvailla!
Meikäläisen hommat ei kuitenkaan tuohon loppuneet, vaikka koululaisilla loma alkoikin. Meikäläisellä kun projekti jatkui kesäkuun loppuun asti. Opettajainhuone, reksi Haraldin sekä Ullin ja minun toimistot siivotaan perusteellisesti. Tämän vuoksi piti olla talonmiesten kaverina millon siirtämässä kaappeja ja kirjotuspyötiä, millon asentelemassa tietokoneita. Lisäksi meikäläisen piti kirjotella meikäläisen oma Youth Pass sekä virallisia projektipapereita EU:lle. Hommia tuli sen verran paiskittua, että sain kaikki lomani korvattua ja jopa pitää kaksi päivää vapaata, tosin osa niistäkin vapaista meni nuitten virallisten lomakkeiden täyttelyyn. :P
Jokohan tässä oli taas tarpeeksi? Eiköhän. ;)
Tschüß!
Jaska
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti