Boßelnia, lumien sulamista ja olymppialaisia

Hallihallo vaan kaikille! =)


Täällä ei oo enää talvesta puhettakaan, ei oo enää isäntäperheen pihassa enää kuin pikkunöttönen lunta jälellä. Saksalaiset huokasee helpotuksesta kun ei enää tarvihe ostaa kaupasta kilokaupalla suolaa että saa pidettyä pihansa lumettomana. Muutama viikko sitten oli näinkin lumista:



Auringonnousu oli hieno...



...ja nätti päivä siitä tulikin! :)



Sorsia sulassa..



Mukavaa auringonpaistetta lähes ikuisen harmauden keskelle. =)



Nyt menee henkisesti jo hyvin. Tammikuun lopussa ja helmikuun alussa oli parin viikon pätkä, jolloin tuntu että alkaa tämä "saksalaistaminen" mennä yli hilseen. Kyse ei ollut mistään koti-ikävästä, jotenkin vaan tuntui että ainainen saksalaisuuden läheisyys otti päähän. Vaikka saksalaiset ja suomalaiset kovin samanlaisia ovatkin. Silti suunnilleen joka asia v***tti ja rankasti. Erityisesti jatkuva saksan puhuminen. Joka päivä saksaa,saksaa ja vielä kerran saksaa. Monesti meinasin sanoa jopa Ullillekin päin naamaa että "Puhu ***** suomea!" Pakko oli skypestä ja muualta ehtiä kavereita että pääsi puhumaan omaa äidinkieltään. Mutta onneks sain tämän ketutusjakson loppumaan, kun parina iltana heitti Kallen saunassa löylyä siihen tahtiin ettei siihen saunaan ollu saksalaisilla asiaa.

Sitten uutisia koululta. Koulun liikuntahallin katto vuotaa. Tämän takia voi käyttää vaan yhtä kolmannesta hallista. Tämä on verraten Scheiße juttu koska on ollu suunnitteilla jos jonkinlaista turnausta, ainakin käsipallo- ja koripalloturnaus on jo jouduttu perumaan. Ehkä loputkin. :/ Luonnollisesti myös suurin osa liikuntatunneista on peruttu ja vähäisiä tuntivuoroja joudutaan kierrättämään. Eli tuntimäärät on ihan minimalistiset. Das mag ich nicht. :( Yhen liikunnanopen kanssa eilen liikuntatunnin jälkeen juttelin ja se kerto että vettä on todennäköisesti päässy myös lattiarakenteisiin, taitaa olla iso remppa eessä...


Koska hallia ei pahemmin pysty käyttämään, en myöskään pysty pelaamaan lentopalloa. Siispä porukkamme keksii jotakin muuta tekemistä. Mikäpäs on täällä sen parempaa ryhmähommaa kuin Ostfrieslandilainen peli Boßeln. Peliä pelataan syrjäisillä pikkuteillä koska pelissä vieritetään palloa tietä pitkin ja liikenne on vaan pahasta. Peli on siis tyypillinen vain Ostfrieslandissa ja jossakin osassa Irlantia(?). Saksassa kun ollaan niin aina välillä pidetään asiaan kuuluva juomatauko. Ja pikku välipalataukokin. Pelissä on kaksi joukkuetta ja kukin pelaaja joukkueessa yrittää vuorotellen vierittää oman joukkueen suunnilleen 10 cm läpimitaltaan olevan puukuulansa niin pitkälle kuin vaan pystyy. Vieritysvuorossa on se joukkue, jonka kuula on takimmaisena. Jollakin tyylillä pelissä saa myös pisteitä, mutta tämä pisteenlaskusysteemi ei minulle vielä oikein auennut. Joskus kuula menee ojaan. Ja yleensä siellä luonnollisesti on pelkkää mutaa ja vettä. Tämän takia mukana on myös kuppikeppi, jolla kuula saahaan ronkittua pois mutavellistä. Silloin kun pelattiin, niin osassa ojista oli jäätä ja lopulta yksi kuula jäi ojaan koska jään takia sitä ei saatu ongittua ylös. Paikka merkittiin tarkasti muistiin, pallo nimittäin metästetään ojasta vaikka se olisi kuinka suuren työn takana. Kuula kun maksaa noin 40 euroa. Boßelnin pelaamisessa tuli käveltyä kilometrikaupalla, joten hommassahan tuli nälkä. Menimme porukalla syömään tyypillistä täkäläistä ruokaa: snirjeä(paistettu sianlihapala, namia!), punakaalia, perunoita med makoisa kastike + juomiset. Kyllä oli ähky olo tuon aterian jäläkeen. :D Mutta mukavalla porukalla oli hauskaa vaikka ei lentopalloa päästykään pelaamaan. Ja EVS-vapaaehtoiselle tuli samalla aivan uusi pelikokemus pelistä jota ei varmasti pääse kovin monessa muussa maailman kolkassa pelaamaan. :)



Viime viikon tiistaina kävin kahden kasiluokan kanssa Rhauderfehnin raatihuoneella. Kyseinen kaupungintalon vierailu kuului kaikkien kasiluokkien politiikan oppituntien ohjelmaan ja meikäläinen pääsi mukaan vierailulle, koska valvovia opettajia oli liian vähän ja yksikin silmäpari enemmän oli enemmän kuin hyvä juttu. Kaupunginjohtaja otti meidät vastaan ja kertoi yleisiä faktoja Rhauderfehnistä. Kaupunginisä oli mukava jamppa ja aluksi itseni esiteltyäni tajusi puhua tarpeeksi selvää saksaa ja ymmärsin hänen esityksestään lähes kaiken. Kaupunginjohtajan jälkeen puhumaan tullut puoliksi Veltto Virtasen näköinen herra oli toista maata. Saksa oli sellasta sönkkäystä että lastenkin naamoilta näki että ei tainnu nekään ihan kaikkea ymmärtää. Vielä kun aiheena oli kaupungin talous, niin kummasti alako kaikilla silimee luppasemmaan. :D Mutta ihan kiva vierailu oli, vaikka välillä pitikin olla käskemässä kun nuorisoa alko powerpointit väsyttämään ja melutaso nousemaan. :)



Työhommista sen verran että pari oppitunnin valvomista on taas tullut. Viime viikolla olin pitämässä yhen kuutosluokan matikan oppituntia kun ope oli kipeänä. Kyllä oli sellanen hulivilitunti ettei paremmasta väliä! Luokassa melutaso oli enemmän kuin korkea. Melekonen kakaralauma! :D Vaikka onneks normaalisti meikäläisen ei paljo tarvihe tehä että saa jengin suut suppuun niin tällä kertaa piti ottaa oikein murhaava katse naamatauluun ja vihanen ja kova äänensävy käyttöön ennekuin porukka hiljeni. Meinas loppua jätkältä aseet että sai yli kolmekymmenpäisen luokan hallintaan, onneks tuostakin lopulta selvittiin tyydyttävin arvosanoin.

Meikäläinen tuuraa lisäksi yhtä ranskan kielen opettajaa, koska hän on puoltoista viikkoa noin kymmenen oppilaan kanssa oppilasvaihtojutussa Nizzassa. Tänä päivänä oli eka oppitunti, hyvin tekivät tehtävänsä, vaikka Ulli sano että aika meluisa luokka mukamas on. :D

Meikäläisen suhde kopiokoneeseen on taas lämmennyt, kokeiden muodossa. Osalla ikäluokista on nimittäin englannin ja matematiikan kokeet. Todennäköisesti joku tärkeämpi kuin ihan pelkkä normikoe. Ainakin kokeen laajuudesta päätellen. Paperia kuluu, kun kokeet tehdään koko ikäluokalle. Ikäluokassa suunnilleen 150 oppilasta, 25 paperia/koe/oppilas. Tulostaminen + koenivaskoiden kokoaminen vie jonkin verran aikaa, onneksi minun ei tarvihe tehä hommaa ihan yksin, muutamia aineenopettajia on kaverina.

Lisäksi olen tehnyt kaikille oppilaille (poislukien Oberstufe) alustavan kyselyn halukkuudesta Suomi-osioon. Sen verran on listaan tullu nimiä, että kahtena päivänä pitää setti vääntää, muuten tulee liian isot ryhmät. Ei voi valittaa! :D Hieman jopa yllätti tuo, kun ekana oli vaan pari nimeä listassa. Sen jälkeen päätin tehä "pienen" informaatiokierroksen luokissa ja sitten alkoikin nimiä kirjautua listaan oikein kunnolla! Sehr schön! :)



Viime tekstissä tuli lopussa viitattua olymppialaisiin. Puoltoista viikkoo sitten löysin kovalla työllä netistä vihdoin ja viimein nettisivun josta pystyin kahtomaan lätkää. Alako nimittäin kyllästyttämään kun Eurosportilta ei tullu vähään aikaan kuin miesten rusettiluistelua ja naisten kurlinkia. Pakko oli saaha jotain laatu-urheiluakin katottavaks. :D No lähes kaikki Suomen pelit katottuani (vain Suomi-USA-peli jäi onneks kahtomatta, koska olin opettajakunnan kanssa yhen opettajan synttäreillä), ennen kultapeliä Kanada-USA tajusin, että hei, täällähän on jotakin TV-live-kanaviakin. Suatta uskoo että oli mahtifiilis kun sieltä löyty YLE! Mutta samanaikaisesti alkoi äärettömän kova ketutus kun tajusin että jos oisin Ylen live-kanavan löytäny ainemmin, oisin voinu kahtoa kaikki Suomen matsit Mertsin selostuksilla. Kyllä söi miestä! No onneks sentään sai kuunnella Antsan lörpötyksiä ees yhen matsin verran, eikä se matsi kyllä jättäny ketään kylmäksi! :)

Hieno suoritus kummaltakin Leijona-joukkueelta, hengessä oltiin täysillä mukana! :) Harvemmin sitä ollaan jääkiekossa niin naisissa kuin miehissä paras eurooppalainen joukkue. Lisäksi todellisen taistelun kautta tulleet hiihtomitalit lämmittää mieltä.

Olymppialaisista kun on nyt puhe niin on ihan pakko mainita, että meikäläinen on pienimuotoisessa "sotatilassa" ruotsalaisten EVS-kavereitten kanssa. Siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu kun taistoa käydään sanan säilällä. Eli siis kettuilua pilke silmäkulmassa på svenska. ;) Vaikka ruotsalaisilla on määrällisesti ylivoima niin ei ne Suomi-poikaa voita! Yksi suomalainen kun vastaa kymmentä ryssää. Ja kahtakymmentä ruotsalaista! :D Pittäähän sitä rakkaan länsinaapurin tyttöjä vähä kiusata menetetyistä kiekkomitaleista. ;)

EDIT: Sain taisteluvoiton. "Låt oss sluta fred :) (viftar med vit flagga)":D




Tähän on hyvä päättää tältä kerralta. :) Koittakeehan jaksella, vaikka siellä kotopuolessa taitaa lakonuhat painaa kovasti päälle.


Illanjatkoja! :)



Jaska

Kiirettä on pitännä...

..ettei oo ehtiny rustailemaan. On vaikka sun minkälaista mänemistä ja tekemistä. Välillä laiskuuttakin, täytyy myöntää. :D

Nyt tulloo tuas juttua ja kuvia, ottakeehan kahvimuki viereen ettettä nukaha! :) Ihan oikeesti...



Kyllä suomalaista alakaa pikkuhiljaa naurattamaan tämä sakujen meiniki sään osalta. Täällä on nimittäin vieläkin talvi ja lunta maassa. Tähän aikaan vuodesta kun normaalisti täällä näkyy ensimmäiset kukat ja kasvit alkaa olemaan silmuilla. Kallen mukaan meikäläinen on ensimmäinen suomalainen näillä main, joka on kokenu täällä "oikean talven". Lisäksi olen kuullut, että Saksassa tämä talvi on "kovin" 30 vuoteen. Se, että tarkottaako saksalaiset "kovalla" lumen määrää vai pakkasta, en tiiä. Anyway, väkisinkin vetää suupieliä hymyyn tämä sakujen talvi-fobia. Reilut pari viikkoa sitten oppilaat saivat puolivuotis-todistukset. Tämän vuoksi viikonlopun jälkeiset maanantai ja tiistai olivat lomapäiviä. Sitten ripsautti muutaman lumihiutaleen taivaalta ja yhtäkkiä oli niin "paljon lunta" ja "aivan liian liukasta", ettei oppilaita voinut päästää kouluun. Siis kaikki koko Leerin alueen koulut oli kiinni(eli siis aikas monta koulua :D ). Tai siis ei Gymnasium ihan kirjaimellisesti kiinni ollu, ei ollu vaan oppilaita kun niitten ei tarvinnu mennä kouluun. Meikäläinen kylläkin paiski hommia koululla "liukkaudesta" huolimatta.

Tuntu ihan oudolta kun koulu oli ihan hiljanen. Välillä oli jopa uskomattoman tylsää kun ei voinu jutella opettajien kanssa(vaan reksi, Ulli ja pari muuta oli koululla), keittää opettajakunnalle kahvia, olla sämpylänmyynnissä, erottaa nujakoivaa poikaporukkaa toisistaan tai hätistellä nurkassa hihitteleviä tyttöjä välitunnille. Facebookissa termi "Schulfrei!" alkoi käydä tutuksi, vapaata kun kesti sen viikon perjantaihin asti. Ts. Viikonloput+loma+vapaat yhteenlaskettuna oppilaat saivat olla yli viikon vapaalla. Yhessä vaiheessa kävi mielessä, että kelpais kyllä mullekin. Mutta sitten tuli mieleen että kyllä minä vapaalle pääsen, eikä edes tarvihe käyttää yhtään lomapäivää! Siitä vähän myöhemmin. ;)



Puoltoista viikkoo sitten lauantai-iltana tämä jätkä oli meleko kuitti. Oli nimittäin takana sellanen päivä, jonka jokainen Saksassa asuva suomalainen aika varmasti haluaisi kokea. Lähdin nimittäin Janssenin perheen kanssa Oldenburgiin. Ensin käytiin rakkaan länsinaapurimaan ihmeessä, eli Ikeassa. Koululta oli ollu kuviksen tunnin töitä, eli itsekoristeltuja Ikean pyötiä, kyseisen putiikin järjestämässä kilpailussa. Ja koulun yhen ryhmät tytsyt oli saavuttanu hienon kolmannen sijan! Palkintojenjakotilaisuus oli lauantaina ja kävimme katsomassa sen myymälärundin ohella.


Kun Saksassa ollaan niin ainahan futisstadion pitää olla! :D



9.11.1989 Wir sind ein Volk: Einigkeit, Recht, Freiheit



Kyllä ol tytöillä suu messingillä. :D


En ole vielä kysiseen puljuun eksynyt, siksi odotin melkeimpä innolla, että minkälaista pöytää ja lamppua siellä tulee vastaan. Kyllä oli sen verran iso mesta että jalat oli ihan puhki läpikäynnin jäläkeen, vaikka kuinka koitti aina jalkojaansa lepuuttaa suunnilleen jokaisella eteen tulleella sohvalla. Kun kaupasta tuli ulos, niin päällimmäisenä oli tunne, että tulevaisuudessa ei Ruotsin ihmeeseen kannata sen paremman puoliskon kanssa lähteä. Putiikki on nimittäin suunniteltu siten, että joutuu koko kauppaan suunnitellun reitin kulkemaan läpi että sieltä pääsee ylipäätänsä pois. Ja siinä ei pääse kuin rahoistaan, luulen ma.


Muutama sohva.





Vaikka en kaikkein modernimmasta sisustuksesta aina tykkääkään, niin tuossa huoneessahan vois jo melkein asua. :D




Kuinka monta ihmistä tarvitaan vaihtamaan lamppu tähän valaisimeen? :P


Ikeassa käynnin jälkeen lähdettiin Olantikseen. Kyseinen paikka on siis yhdistetty uimahalli ja saunamaailma. Oli siis suora itsestäänselvyys, kumman vaihtoehdon kannalta Suomi-poika oli. Toki kävin uimassa pari kertaa muutaman sata metriä uimahallin puolella, mutta leijonanosan meikäläinen käytti saunassa makoiluun. Satavarmasti ei koskaan ole noin pitkää aikaa tullu saunassa oltua. Tunteja ja taas tunteja vietin lauteilla maatessa. Niin, siis maatessa. Saksalaisten sauna/saunominen on hieman erilainen kuin suomalainen. Muutamia eroavaisuuksia:
1. ensimmäinen ero Suomeen on, että jokainen saksalainen ei omista saunaa. Ehkä yhdellä saksalaisella kymmenestätuhannesta on sauna. Luojan kiitos mä tunnen yhen Puls-Janssenin jolta sellanen löytyy.
2. saksalaisten sauna on sekasauna
3. saksalaiset yleensäkkin makaa lauteilla, mitä suomalaiset ei pahemmin harrasta.
4. saksalaisilla on aivan kummalliset säännöt saunassa olemiseen. Jotakuinkin näin: 15 min. saunassa, suihku, taas 15. min saunassa, 5 min. lepotuolissa, taas saunaan jne. Ei kaikki kuulemma näitä sääntöjä noudata, mutta silti aina joku saunaan tulija kääntää 15 minuutin tiimalasin, joka on saunan seinällä.
5. ainakaan Olantiksessa ihmiset ei lyöny löylyä. Ei edes suomalaisessa saunassa, vaikka ovessa "Finnische Sauna" lukikin. Pettymys oli varsin karu, kun tuntikausien lauteillamakoilun ja monien eri saunojen jälkeen löysin suomalaisen saunan ja ei päässykkään heittämään löylyä. Siihen kun piti olla "asiantunteva löylynheittäjä", ihan firman puolesta. Ja joka saunassa oli omat ajat, milloin löylyä tuli, yleensä tunnin välein. Kerran satuin paikalle kun saunaan tuli tämä "asiantunteva löylynheittäjä". Melekein hihkuin innosta kun jantterilla oli mukanaan kiulun lisäksi kaksi saunavastaa. Aattelin että jes!, nyt alako kunnon meininki! Kohta pääsee läimimään ihteesä niin paljo kuin nahka kärsii. Mutta asia ei valitettavasti ollu ihan niin. Kun heittäjä alotti löylynlaiton, niin tuli mieleen että mihinkähän uskonnolliseen traditioon on haluamattaan päässy mukaan. Löylynheitto ei nimittäin menny ihan suomalaisittain. Jantteri laitto vettä kiukaalle ja löylyn aikana huito saunavastoilla löyryä saunassa olijoitten päälle. Koivun tuoksu oli tosi jees (vaikka suomalaisen nenä kyllä tunnisti tasan tarkkaan että vasta oli tehty varmaan viis kesää sitten...), mutta hyvänen aika, eihän saunavastoilla tuommosta tehä! Niillähän pittää ruoskia ihteesä niin että tuntuu! Innostukseni karisi muruina saunan lauteille. Tästä hieman suutahtaneena läksin jantterin perään ja selostin vähän suomalaisia saunomistapoja, ihan juurtajaksain. Kysäsin siltä että, saisinko kiulun ja kauhan matkaani saunaan kun kerrankin satuin löylyjen aikaan saunaan. No antohan se. Takasin saunaan mentyäni löylyä alettiin lyömään suomalaisittain. Sittenpä äsken täpötäydessä saunassa ei ollukkaan enää kuin meikäläinen. :D

Hikeä tuli siis valutettua ihan urakalla ja 15 euroa tuosta huvista oli köyhälle Suomi-pojalle pikkuraha. Saunasession jälkeen meikäläinen oli ihan taivaissa. Olo ei oo ollu niin hyvä varmaan koskaan koko Saksassa olo aikana. Näläkä oli hirmunen, joten suunnistimme epsanjalaiseen ravintolaan. Syötiin mahat täyteen tapaksia ja turistiin mukavia. Tämän jälkeen suunnistettiin kohti Rhauderfehniä. Kun kämpille pääsi, niin ei tarvinnu kuin kaatua sänkyyn. :)




Niin, niistä vapaista. Ja lomapäivistä jotka ei kuitenkaan oollu lomapäiviä. Ne vaan tuntu kuin ois lomalla ollu. ^^ Meikäläinen oli nimittäin viikon reissussa, kyseessä oli siis Mid-Term EVS-seminaari Heidelbergissä. Heidelberg on oikeastaan jo Etelä-Saksaa, kyseinen kaupunki on suunnilleen Franfurt am Mainin ja Stuttgartin puolivälissä. Tämä siis tarkotti aikasta aamunousua. Naapurin maatilan kukkokaan ei ollu vielä ehtiny kiekasta kun meikäläinen oli jo Leerissä. Ja tämä tarkoitti myös puutunutta persuusta. Tuli nimittäin istuttua ihan tarpeeks junassa, Rhauderfehn-Leer-Münster-Mannheim-Heidelberg kesti 7 tuntia. Perille päästiin ilman kommelluksia (kumma kyllä...). Matka kulki osittain Rein-joen varrella, jokimaisema oli tosi hieno! Münsterin ja Mannheimin välillä maasto alkoi kumpuilemaan ja väkisinkin mieleen tulivat Lapin tunturit(ei ne siis niitä muistuttanu, tuli vaan mieleen..). Heidelbergiin päästyäni etsin oikean bussipysäkin, jossa tapasinkin jo vanhoja EVS-tuttuja. Minuutti myöhemmin paikalle ilmestyi vielä lisää kavereita. Jälleennäkemisen riemu oli melkoinen. ^^ Kaikkiaan 11 kaveria Weimarin seminaarista oli myös Heidelbergissä ja siihen lisäksi vielä uudet kaverit. Kansallisuuksia oli taas niin monta että en ees jaksa luetella. :D Messevä miittinki oli siis taas tiedossa!


Reinissä puksuttivat proomuilla..



Nätti, vanha linna.





Jag pratade svenska igen! Loppuillasta alkoi sujumaan myös tanska! :D




Taaskaan ei onneksi tarvinnut olla ainoa Pohjoismainen edustaja. Paikalla oli nimittäin neitoset Ruotsista ja Tanskasta. ^^ Toisella kotimaisella tuli taas mahdollisuuksien mukaan solokotettua niin paljo kun vaan puhe-elimestä lähti. :D On muuten ruotsi aika pahasti ruosteessa. Puoltoista vuotta sitten kirjotin ruotsin ja nyt on jo paljo hävinny päästä. Että ei oo ihme jos isäukolta kolmenkymmenen vuoden paussin jälkeen englanti ei oikein luista...

Itse seminaari ei henkilökohtasesti mulle paljon antanut, koska mulla on homma reilassa. Gymnasiumilla kaikki pelittää eikä projektin kanssa oo mitään ongelmia. Rentouttavana "lomana" ja mukavana vastapainona normihommille se kylläkin oli! =) Weimariin verrattuna paikassa oli jonkin verran valittamista. Itse nuorisohostelli ei ollut ihan keskustassa, vaan sinne piti matkata bussilla. Ja sehän maksaa rahaa, sanoo saksalainen. EVS-vapaaehtoiset ei tunnetusti hommillaan rikastu, joten bussipointti rajoitti kaupungille lähtöä. Lisäksi huoneeseen oli vain yksi säköinen avain. Meikäläisenkin huoneessa oli kolme ukkoa ja avainhomma näin monen ihmisen kanssa oli hankala ja monimutkainen järjestää. Muuten kyllä hostelli oli oikein passeli, ruoka hyvää, nätit resepsuunin tytöt jne. :)

Ohjelmassa oli mm. oman projektin esittelyä, workshoppeja, kaupunkirundi ja Heidelbergin linnassa vierailu. Kyseinen pytinki on pääosin 1600- ja 1700-luvuilla rakennettu. Linna on kokenut pahoja tuhoja ja on osittain raunioina 30-vuotisen sodan sekä salaman aiheuttaman tulipalon takia. Meikäläinen ei taida nyt rupea historian tuntia pitämään. En nimittäin pahemmin opasta kuunnellu, vaan kamera lauloi tasaseen tahtiin. Tietoa kyllä löytää netistä myöhemminkin. :D Taas sai silmät ymmyrkäisinä kahtoa vanhoja maalauksia, pöytiä yms. Linnassa vierailun jälkeen saimme kierrellä kaupungilla ja olla ostoksilla. Kertakaikkiaan mahtava viikko oli, vaikka tuli nukuttua vähän niin silti hermo lepäsi. :)


Kuvia kaupungilta ja Heidelbergin linnasta:







Linnan yksi sisäänkäynneistä.



Osa linnasta oli lähes täysin tuhoutunut.



Kaunista julkisivua..



Joskus linna oli vielä loistossaan. Kunpa olisinkin nähnyt sen tuollaisena! :/



Nättejä maalauksia...



..., astetta vanhempi kakluuni :D ...



... ja melekosen korea sisäänkäynti.



Jaska ja maailman isoin viinitynnyri. Voi jestas, kyllä oli kokoa!



Kaupungillakin tuli vierailtua. Tässä paikallisen karkkikaupan antimia. Maha tuli kippeeksi jo pelekästä kahtomisesta, siksi pääti rajoittaa ostokset minimiin. :D



"Ufo Nummer zwölf ruft Ufo Nummer drei!" Tästä tuli koko seminaarin hauskin peli. Sen verran huvittava peli on, että ei vieläkään meinaa pokka pitää tuota peliä pelatessa. :D




Ryhmäkuva. :)



Eurooppakurssin Suomi-osio on nyt virallisesti ohi. Lapsukaiset teki kokeet, vieläpä kohtuullisesti niistä selvitenkin. Eli tunnilla on oltu hereillä, ei oo kaikki työ hukkaan menny. ;) Seuraavaks katotaan josko koulun muilla oppilailla olisi innostusta oppia jotakin Suomesta. Lisäksi pitäisi ruveta miettimään jotakin muutakin projektia.



Sitten pientä inside-tietoa aivan erityisesti Jarmolle ja Minna-Liisalle: koululle tulee uusi Mensa (=koulun ruokala). Uusi ruokala tulee niin Gymnasiumin, Hapthschulen kuin Realschulenkin käyttöön. Lisäksi koulun liikuntahallirakennusta laajennetaan. Valmista ois tarkotus olla noin vuoden päästä. Eli uusi Mensa ei vielä minun täälläoloaikana ole valmis. Liikuntahallin laajennuksen perustuksia on jo pikkuhiljaa aloteltu hiekottamisella, mutta pienen lumentulon takia homma on niinsanotusti vähän jäissä.

Tuon rakentamisen takia muuten iso osa välituntialueesta on aidattu. Tämä tarkottaa sitä, että oppilailla on käytössään Gymnasiumin puolella minimalistinen välituntialue+Hauptschulen välituntialue. Tämän seurauksena oppilaitten ei enää ole pakko mennä välituntisin ulos. Tämä taas tarkoittaa sitä, että tällä herralla välituntivalvontaa riittää! :D Muutama tunnin valvominenkin on tullut, viimeksi eilen latinan tunnin valvonta. Ja kemian luokassa riittää joka päivä hommia tuttuun tapaan. :)

Muuten, maanantaina koulun pienimmillä oli karnevaalit. Viitos- ja kuutosluokkalaiset + luokanopettajat olivat pukeutuneet mitä hienoimpiin asukokonaisuuksiin. Oli niin pelleä, kania, sotilasta, taikuria, hirviötä kuin kissaakin. Ja jos ei muuta, niin hiukset värjättiin räikeiksi. Allekirjottaneen tukkakin muutti aika radikaalisti väriä :D


Karhuherra Gaßner. :D


Jospa tässä tärkeimmät. Viimesen kolmen viikon ajalta. Koitan parantaa pahat tapani, jospa tulevaisuudessa ehtisi kirjottelemaan useammin.


Taijampa avata telekkarin ja ruveta tillottamaan olymppialaisia. Kannustetaan Riitta-Liisat, Leijonat ja Ahoset voittoon! Hyvä Suomi!!! =)




Jaska



PS. Oikein mukavaa tulevaa penkkaripäivää arvoisille ylioppilaskokelaille. Ja Wanhat, pistäkeehän jalalla korreesti! :) Ja juhlikee kunnolla, mutta pitäkee järki mukana! ;)

PPS.Ja kuvia niin tansseista kuin uloskannosta/opettajien nöyryytyksestä meikäläiselle, kiitooooos! =)